ETUSIVU » Blog » Homeopatia, parantaako samanlainen samanlaisen

Homeopatia, parantaako samanlainen samanlaisen

Homeopatia on uskomuslääkintää, joka perustuu periaatteeseen, että taudinkaltaisia oireita aiheuttava aine parantaa näistä kärsivän potilaan häviävän pieninä annoksina. Se tarkastelee jokaista potilasta yksilönä, ja lääkityksen määrää, ei pelkästään hoidettava oire, vaan henkilön historia, elämäntavat ja ympäristö. Tällä yli 200 vuotisella oppisuunnalla on suuri kannattajajoukko, ja Suomessakin toimii useampi alaan erikoistunut homeopaatti.

 

Joissakin Euroopan maissa homeopatiaa käytetään perinteisen lääketieteen rinnalla, ja lääkärit voivat myös määrätä homeopaattisia valmisteita. Suomessa lääkärit eivät usko homeopatiaan ja ovat sitä mieltä, että se saattaa jopa olla haitallista ihmisten terveydelle. Ei niin, että homeopaattisissa valmisteissa olisi mitään haitallista, vaan jos homeopaattinen lääkintä estää henkilöä etsimästä kunnollista hoitoa sairauteensa.

Yli 200 vuotinen oppi

 

1700-luvulla lääketiede oli vielä lapsen kengissä, ja usein hoidot ja lääkkeet tekivät potilaat sairaammiksi kuin että he olisivat olleet ilman hoitoa lainkaan. Saksalainen Samuel Hahnemann alkoi kehittelemään teoriaa, jonka mukaan aine, joka terveellä ihmisellä aiheuttaa oireita, parantaa pieninä määrinä samoista oireista kärsivän sairaan ihmisen. Vuonna 1796 hän julkisti homeopatian periaatteet ensimmäisen kerran. Sinällään Hahnemannin opit eivät olleet ensimmäistä kertaa esillä. On sanottu, että jo Hippocrates, lääketieteen esi-isä, olisi tutkinut samaa teoriaa. Myös muutama sata vuotta aiemmin Paracelsus sanoi vapaasti lainaten, “mikä sairastuttaa miehen myös hänet parantaa.” Koska Hahnemann ei halunnut tappaa varhaisia potilaitaan, alkoi hän systemaattisesti laimentamaan vaikuttavia ainesosia. Koska pelkkä laimennus olisi ollut liian yksinkertaista, hän lisäsi mukaan aineen ravistelun, joka teorian mukaan vaan vahvensi lääkkeen vaikutusta. Ja näin moninkertaisesti laimentamalla ja ravistelemalla tehdään vieläkin homeopaattiset valmisteet. Hahnemann myös kehitti opin miasmoista. Se tarkoittaa yksilön taipumusta sairastua, laajemmin kuvailtuna se on tapa luokitella kroonisia sairauksia. Miasma tukeutuu voimakkaasti henkilön vanhempiin ja isovanhempiin ja heidän yksilölliseen sairaskertomukseensa ja perimään. Kuten perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä, Hahnemann puhui henkilön elinvoimasta, ja sen tasojen vaihtelusta. Heikentynyt elinvoima altistaa ihmisen sairauksille ja hän sairastuu itselleen ominaisen miasman mukaan. Teoriaa on myös myöhemmin kritisoitu, koska se sivuuttaa homeopatiaan kiinteästi kuuluvan yksilön tutkimisen ja hoidon, koska alunperin miasmoja oli vain kolme.

Homeopaattiset valmisteet ja vaikutus

Homeopatiassa on muutamia perustavanlaatuisia sääntöjä, joista muutama on jo mainittukin. Ensimmäinen on samankaltaisuuden laki, jossa siis terveissä henkilöissä oireita aiheuttava aine parantaa samankaltaisista oireista kärsivän sairaan ihmisen. Potensointi on toinen sääntö, joka tarkoittaa, että kyseistä vaikuttavaa ainetta tulee laimentaa ja ravistaa, jolloin se teho kasvaa. Kolmas sääntö on, että potilaalle tulee antaa vain yhtä homeopaattista valmistetta kerrallaan. Ja neljäs periaate on, että homeopaattisia valmisteita testataan terveillä ihmisillä. Tätä testausta kutsutaan pruuvaukseksi. Mielenkiintoisin edellisistä säännöistä on potensointi. Homeopatiassa on käytössä muutamakin asteikko, jonka mukaan vaikuttavia aineita laimennetaan. Periaate on kuitenkin se, että pieni määrä kyseessä olevaa ainetta sekoitetaan joko veteen tai alkoholiin, josta sitä ravistamisen jälkeen laimennetaan edelleen. Tämä moninkertainen laimentaminen käytännössä tarkoittaa, että valmiissa homeopaattisessa valmisteessa alkuperäisestä aineesta on jäljellä vähemmän kuin yksi molekyyli, joka tekee valmisteesta itse asiassa vettä. Tätä laimennusteoriaa on raivokkaasti puolustettu, ja ehkä sen tunnetuin moderni puolestapuhuja on ranskalainen immunologi Jacques Benviste. Hän esitti vuonna 1988 teorian, joka väittää, että vedellä olisi muisti. Hänet palkittiin tästä läpimurrostaan Ig Nobel-palkinnolla vuonna 1991. Ig Nobel myönnetään niin sanotuille huuhaa tutkijoille, joiden “tutkimusta ei voi eikä pidä toistaa.” Huolimatta kliinisten tutkimustulosten puutteesta homeopatialla on vankka kannattajajoukko. Länsimainen lääketiede haluaisi lisää puolueettomia tutkimuksia, mutta yleinen konsensus on tällä hetkellä se, että homeopatia on lumelääkintää. Jos sairas ihminen haluaa tarpeeksi parantua, placebo aineiden on kliinisissä kokeissa todettu tekevän ihmeitä.

Homeopaattiset valmisteet ja vaikutus

Leave a Comment