ETUSIVU » Blog » Meditaation voima

Meditaation voima

Mitä on meditaatio? Se on yksilön tekemä harjoitus, jossa kehitetään sisäänpäin kääntyneen itsensä tarkkailun avulla omaa mieltänsä, tai harjoitetaan erilaisten tietoisuuksien saavuttamista. Jos puhutaan aivan maallisella tasolla meditoinnista, tehdään sitä yleensä mielenvirkistykseksi ja rentoutumiseksi, toisin sanoen halutaan parantua esimerkiksi stressistä ja parantaa keskittymiskykyä. Yleensä päämääränä on tyynen, vahvasti keskittyneen mielen tila, jolla voi ylläpitää omaa hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan missä tahansa elämäntilanteessa ja -vaiheessa. Meditaatiolla ajatellaan olevan myös terveyshyötyjä. Tässä artikkelissa käsitellään meditaatiota hieman kuin “sivustakatsojana”, koska terveyden ja mielen asiat ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita. Mutta lähdetäänpä katsomaan, mitä kaikkea meditaatiosta kerrotaan, ja mitä se oikein on.

Menetelmiä ja tavoitteita

Meditaatiossa mieli halutaan tyhjentää ajatuksista tiukan keskittymisen avulla. Meditoija keskittyy esimerkiksi ääneen, esineeseen tai kuvaan, ja tämän seurauksena mieli sitten tyhjentyy stressistä, levottomuudesta ja ajatuksista. Harjoituksen tietoinen mielen keskittäminen johtaa siihen, ettei mieli tavoittele mitään, se ei pidä kiinni tunteista ja ajatuksista, vaan ikään kuin antaa niiden tulla ja mennä vapaasti. Tätä kautta pitäisi syntyä ymmärrys siitä, millaiset mielentilat voivat hyödyttää, ja mitkä taas aiheuttavat vahinkoa, ja tätä kautta koetaan rentoutuminen ja tyyneys. Meditoinnissa on myös eri asentoja missä sitä harjoitetaan; yleisin lienee kiinalainen lootusasento, mutta sitä voi harjoittaa myös ihan kävellessä tai vaikkapa tuolilla istuessa. Harjoitus rakentuu sille, että keskittymiskyky kiinnitetään yksittäiseen kohteeseen, esimerkiksi hengitykseen, mantraan, visualisaatioon tai vaikka ihan johonkin esineeseen. Meditoinnissa on myös eri tasoja. Perusmeditaatio on juuri sitä rauhoittumista, jossa keskitytään johonkin syvän rentoutumisen aikaansaamiseksi. Aktiivisessa meditaatiossa taas tietoinen hengitys yhdistetään liikkeeseen, keskittyen siihen miten hengitetään ja miltä liikkeet tuntuvat kehossa. Tällaisen aktiivisen meditaation muotoja ovat esimerkiksi jooga, taiji ja qigong.

syvä meditaatio

Syvämeditaatio on hyvin päämäärähakuista; siinä keskitytään täysin tiukasti valittuun menetelmään kuten mantran toistamiseen, ja halutaan saavuttaa syvä, hiljaisuuteen vaipunut tila. Erilaiset koulukunnat ja kulttuuriset muodot voidaan myös tunnistaa; on olemassa esimerkiksi zen-buddhalainen meditaatio, jossa taas on omia koulukuntia kuten zazen eli istumameditaatio ja shikantaza, joka voitaisiin suomentaa “vain istumiseksi”. Viime aikoina julkisuutta on saanut myös tantrinen mietiskely.

Lääketieteen näkökulma

Kuten kaikella, mikä liittyy ihmisen terveyteen ja mieleen, meditaatiollakin on sekä puolestapuhujia että arvostelijoita. Emme halua ottaa tässä kantaa puoleen emmekä toiseen, mutta katsomaan hieman, mitä esimerkiksi tutkimuksissa on tullut esille. Varsinkin viime aikoina meditaatiota on käytetty paitsi stressin, myös kivun ja kroonisten somaattisten sairauksien hoidossa. Meditaatiosta on tullut ehkä hieman jokapäiväistä; esimerkiksi Ranskassa on yrityksiä, jotka tarjoavat stressaantuneille työntekijöille ja esimiehille meditaatiota mielenrauhan edistämiseksi. Meditaatiosta on tehty myös lukuisia tieteellisiä tutkimuksia, ja niissä onkin tullut esille monia terveyshyötyjä. On todettu, että se laskee kortisolia, alentaa sykettä ja verenpainetta ja parantaa henkilön aineenvaihduntaa. Sen on todettu myös vähentävän masennusta ja ahdistuneisuutta joillakin ihmisillä, sekä vähentävän esimerkiksi päänsärkyä, migreeniä ja yleensä kivun tunnetta, ja jopa astman oireita. Joillakin on uni tai nukahtaminen parantunut, kun sympaattinen hermosto on vähentänyt ylikierroksilla menemistä. On kuitenkin ajateltu myös, että meditaatio on tarkoitettu nimenomaan mieleltään terveille ihmisille. Siitä ei ilmeisesti ole hyötyä esimerkiksi, jos henkilöllä on akuutti sekavuus-, tuska- tai masennustila tai suorastaan psykoositila. Tällaisissa tilanteissa on jopa mahdollisuus siihen, että meditaatio aiheuttaa tilan vakiintumisen.

Joka tapauksessa, meditaatio on raivannut tiensä Kauko-Idästä länsimaiseen kulttuuriin. Aiheesta on kirjoitettu valtavasti kirjoja, on meditaatiokouluja ja -kursseja, ja verkosta löytyy ohjattuja meditaationauhoitteita. Ja loppujen lopuksi, useimmat meistä törmäävät jossakin elämänsä vaiheessa tähän aiheeseen ja tekevät päätöksen kysymykseen: onko meditaatio juuri minua varten vai ei?

Comments are closed.