ETUSIVU » Blog » Perinteiset suomalaiset parannuskeinot

Perinteiset suomalaiset parannuskeinot

Jo isoäiti tiesi, että saunassa taudit katoavat. Ja hän tiesi sen siitä, että hänen isoäitinsä oli sen hänelle kertonut. Perimätietona kulkenut kansanparannus kuuluu tiiviisti suomalaiseen kulttuuriin, ja erilaisia neuvoja ja konsteja on siirretty seuraaville sukupolville vuosisatojen ajan. Nykyään ei tiettävästi enää ole parantajia ja tietäjiä, jotka aikoinaan korvasivat syrjäseuduilla lääkärin. Kansanparannukseen liittyi aikoinaan paljon uskomuksia ja taikoja. Kuten muissakin kulttuureissa ympäri maailman, sairastumiset yleensä laskettiin yliluonnollisten olentojen aikaansaamiksi, ja parantuakseen piti henkiolentoja tai tarujen kansaa hyvitellä. Vanhoista parannuskeinoista on nykyään jäljellä Kalevalainen jäsenkorjaus, kuppaus ja jonkun verran yrteillä tapahtuvaa parantamista. Kumminkin yleisin ja edelleen elinvoimaisin suomalainen kansanparannuskeino sauna kuuluu vakiovarusteena melkeinpä jokaiseen kotiin. Sitä harvoin mielletään enää parantavaksi hoidoksi, mutta saunalla on pitkät ja kiinteät siteet kotimaiseen kansanparannukseen.

Noitia, tietäjiä ja verenseisauttajia

 

Tietäjiä ja parantajia kunnioitettiin aikoinaan suuresti, ja heiltä kysyttiin apua moniin ongelmiin, ei pelkästään sairauksiin. Joitakin jopa pelättiin, ja heillä uskottiin olevan yliluonnollisia kykyjä kuten ennustamista ja taikojen tekemistä. Lapin noidat olivat erityisen kuuluisia, ja ihmiset matkustivat pitkiä matkoja hakeakseen heiltä apua. Olavi Räsänen, joka on kansanparannuksen tutkija on jakanut suomalaiset kansanparantajat neljään eri luokkaan. Ekstaatikot olivat noitia, verbalistit käyttivät loitsuja, herbalistit paransivat yrteillä ja teknikot suorittivat hoidon käsillään. Kupparit, niksauttelijat ja verenseisauttajat auttoivat kansaa, ja on sanottu, että varsinkin lääketieteen alkuaikoina oli silti turvallisempaa tukeutua kansanparantajaan kuin hieman arveluttavia ja kokeellisia keinoja käyttävään lääkäriin. Kalevalasta voi lukea useita käytössä olleita parannuskeinoja. On parantavaa saunaa, yrteillä ja voiteilla parantamista ja verenseisautusta. Verenseisautus on erikoistaito, ja se tarkoittaa verenvuodon tyrehdyttämistä haavasta loitsuin. Sanotaan, että Väinämöinen oli ensimmäinen verenseisauttaja, kaikkien muiden ominaisuuksiensa lisäksi. Kristinuskon leviämisen myötä myös vanhat uskomukset alkoivat väistyä. Tietyt perinteiset parannuskeinot jäivät henkiin, mutta yliluonnollinen elementti hiipui vähitellen. Osa vanhoista parannuskeinoista sulautui normaaliin kulttuuriin kuten sauna, ja muistona sen aikaisemmasta statuksesta kansanparannuksessa on enää sanonta, “jollei sauna, viina ja terva auta, on tauti kuolemaksi.”

Kuppaus, jäsenkorjaus ja yrttilääkintä

 

Kuppaus ei ole pelkästään suomalainen kansanparannuskeino. Samaa tekniikkaa on käytetty Kiinasta Välimerelle ja se perustuu humoraalioppiin, jossa ihmisen neljä perusnestettä ovat epätasapainossa. Veri, ilma ja musta ja keltainen sappi saatetaan tasapainoon, kun ihmisestä poistetaan pahaa laskimoverta. Suomessa kuppaukseen on käytetty perinteisesti lehmän sarvia ja se on toimitettu saunassa. Pienellä kuppauskirveellä on tehty pieniä viiltoja lähinnä selkään, ja musta paha veri on valutettu pois, kunnes joko tihkuva veri on ohuempaa ja vaaleamman punaista tai haavoista tulee enää ainoastaan maitomaista nestettä. Alipaine kuppaussarviin on saatu imemällä niihin tyhjiö. Nykyään kuppausta harjoitetaan pääsääntöisesti rikkomatta ihoa niin sanotulla kuivakuppaus tekniikalla. Kuppaussarvet ovat muovisia tai lasisia ja alipaine saadaan aikaiseksi niiden yläpäässä sijaitsevien kumipäiden avulla. Alkuhieronta tehostaa kuppauksen vaikutusta. Kalevalaisen jäsenkorjauksen on tutkimuksissa todistettu auttavan kipuihin, parantavan toimintakykyä ja siten elämänlaatua. Siinä mobilisaatiokäsittelyn avulla hoidetaan koko kroppaa aina jalkapohjista kallon rajaan saakka. Kuten yleensäkin vaihtoehtoisissa hoitomuodoissa, ihmistä hoidetaan yksilönä ja kokonaisvaltaisesti. Yrttilääkintä Suomessa on jäänyt vähemmälle huomiolle ja melkeinpä unohtunut vuosien saatossa. Lönnrotin kirjoittama Suomalaisen talonpojan koti-lääkäri sisältää yksityiskohtaisia ohjeita, kuinka kerätä ja käsitellä yrttikasveja, mutta lääketieteen edistyessä yrttilääkintä jäi vähemmälle huomiolle. Frantsilan Luomuyrttitila on ollut Suomessa moderni uranuurtaja vanhan kansanparannuskeinon elvyttäjänä, ja se on tehnyt tutkimusta ja kehitystyötä yrttien parissa jo 80-luvulta saakka.

Kuppaus, jäsenkorjaus ja yrttilääkintä

Leave a Comment